Veljeni vartija
Ohjaaja: JP Siili
Pääosissa: Antti Holma, Armi Toivanen, Saga Sarkola, Alina Tomnikov, Kai Lehtinen, Anna-Leena Härkönen, Niklas Liukkonen, Julius Liukkonen, Eemeli Masanen, Vilhelmi Masanen
Ensi-ilta: 31.1.2018
Arvio: 4/5
Tänään oli yksi niitä päiviä, joita en varmasti unohda koskaan: pääsin katsomaan Suomen suosituimman artistin elämästä kertovaa elokuvaa hänen itsensä ja hänen näyttelijänsä kanssa. Kyseessä on tietysti räppäri Cheekin elämästä kertova tuore kotimainen elokuva Veljeni vartija.
Miksi Suomessa vuonna 2018 julkaistaan elokuva räppäri Jare Tiihosen eli Cheekin elämästä? Tätä pohti aikoinaan myös ohjaaja ja käsikirjoittaja JP Siili. Hänen historiastaan löytyy jo aiemmin Remu Aaltosen elämää käsittelevä elokuva Ganes (2007), mutta muuten mies ei ole halunnut profiloida itseään suomalaismuusikkojen elämänkertojen kuvaajiksi. Siilin pään sai kääntymään tieto Cheekin lopettamisesta.
- Lähtökohta oli niin järkyttävän kiinnostava. Miten huikean menestystarinan takonut seppä, tehdessään sitä mitä ylikaiken rakastaa, on ajanut itsensä tilanteeseen, jossa ei ole muuta vaihtoehtoa kuin uran lopettaminen? Siili pohtii näytöksen jälkeen hänen kanssaan tekemässäni haastattelussa.
Ohjaaja kertoo, että elokuvaa lähdettiin rakentamaan yhdessä Jare Tiihosen itsensä kanssa. Siili haastatteli Tiihosta elokuvaa varten useita tunteja syvällisesti. Vaikka elokuva perustuu tositapahtumiin, elokuvassa joudutaan Siilin mukaan aina ottamaan vapauksia tarinan ehdoilla.
- Tavoitteena oli universaali tarina, joka on kiinnostava riippumatta yksityiskohdista. Ei tarvitse olla Cheekin tai edes räp-musiikin ystävä voidakseen samaistua elokuvan tarinaan, Siili kertoo.
Vaikka Veljeni vartija onkin kiistatta eräänlainen fanifilmi ja selkeästi laskelmoitu osa Cheek-brändiä, elokuvana se on yllättävän inhimillinen tarina kahdesta veljeksestä, Jare ja Jere Tiihosesta. Kotoaan ankarat elämänohjeet saaneet veljekset viettävät nuoruutensa pahanteossa ja turvautuvat tarvittaessa väkivaltaan. Isän ohje "lyö aina ensin" kaikuu veljesten korvissa vielä siinäkin vaiheessa, kun toinen on Suomen keikkalavoja hallitseva supertähti ja toinen yrittää asettua aloilleen perhe-elämässä.
Pääosassa nähtävä Antti Holma antaa kasvonsa molemmille Tiihosen veljeksille. Myös hänen kanssaan minulla oli ilo keskustella elokuvan pääteeksi. Muun muassa Putouksesta ja omasta matkailuohjelmastaan tuttu näyttelijä myöntää aluksi miettineensä, riittävätkö rahkeet tällaiseen rooliin.
- Kyllähän se aluksi hirvitti, kun roolin mittasuhteet selvisivät. En ollut koskaan sen kumemmin räpännyt kuin tapellutkaan, tässä elokuvassa piti tehdä molempia. Ja sitten oli vielä tämä kaksoisrooli, Holma kertoo.
Tiihosen veljekset esiintyvät elokuvassa jatkuvasti myös yhdessä. Kohtausten tekeminen oli sekä näyttelijälle, että koko kuvausryhmälle kova haaste.
- Jokainen kohtaus piti kuvata kahteen otteeseen. Olen tehnyt kaksoisrooleja aiemmin näyttämöllä, mutta elokuvassa se on tietysti vähän eri juttu. Kuvasimme Jaren kohtaukset aina ensiksi, sitten juoksin maskeeraukseen ja tulin takaisin Jerenä, Holma kuvailee.
Satsaus kannatti, sillä Holma tekee elokuvassa suorituksen, jolle jakaisi mielellään vaikka kaksikin Jussi-palkintoa.
Veljeni vartija on vetävästi ohjattu, virtaviivainen ja tyylikkäästi toteutettu elokuva, josta löytyy älykäs ja itsetietoinen ydin.
Elokuva saattaa toimia jopa paremmin niille, jotka eivät Cheekistä liiemmin välitä. Se purkaa myyttejä hahmon ympäriltä ja tarjoaa kriittisen näkemyksen niiden arvojen taustoista, joista Cheekiä on usein kritisoitu. Elokuvan keskeinen viesti liittyy juuri tähän: haitallisten elämänopetusten tunnistamiseen ja rehelliseen suhtautumiseen omaan menneisyyteensä.
Mutta mitä itse Jare Tiihonen ajattelee omasta elämästään kertovasta elokuvasta? Sitä piti kysyä häneltä itseltään.
- Onnistui hyvin, hienoa duunia kaikilta. Olihan tuossa Suomen kovin porukka tekemässä, Tiihonen myhäilee.
Tapahtuman päätteeksi tein Cheekistä myös pidemmän ja hänen uransa päättymistä laajemmin käsittelevän haastattelun Oulu-lehdelle.
Täytyy sanoa, että sekä elokuva että päivä itsessään olivat positiivisia yllätyksiä. Vaikka ennakkonäytöksen järjestäminen ja eteenkin tiedottaminen jättivät toivomisen varaa, itse elokuva oli merkittävästi odotuksiani parempi. Myös Jare Tiihonen, niin stara kuin onkin, oli lopulta aika sympaattinen kaveri. Kuka tietää, ehkä minäkin lähden ensi kesänä jollekin festarille katsomaan, miten tämä Cheek-ilmiö saa päätöksensä.
