Rogue One on nyt nähty ja olen sanalla sanoen ristiriitaisissa tunnelmissa.
Force Awakensin pettymyksen jälkeen olin laskenut odotukseni uusia Star Wars -elokuvia kohtaan maltilliselle tasolle, eikä ajatus spinoff-elokuvista varsinaisesti ole ikinä herättänyt minussa suurta intoa. Minusta Star Warsissa on parasta nimen omaan se iso eeppinen tarina. Keskittyminen vain tiettyyn osa-alueeseen tuntuu ajatuksena jotenkin oudolta.
Elokuvan katsominen ei juuri muuttanut ajatuksiani. Rogue One on toiminta/sotaelokuva Star Wars -universumissa. Siinä ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta hämmästyin kuinka paljon kaipasin jedejä, valomiekkataistelua ja Voiman läsnäoloa. Kun tarinakin on vain "puuttuva palanen" suuressa tarinassa, jonka lopputulos on kaikkien tiedossa, en millään tahtonut saada itseäni kiinnostumaan siitä.
Rogue One on ehkä ohjaaja Gareth Edwardsin elokuvista paras, mutta se
ei kyllä varsinaisesti paljon sano. Ohjaaja tuntuu rakastavan buildupia
niin paljon, että unohtaa payoffin. Tässä elokuvassa ei tunnu oikein
olevan kumpaakaan. Ilmeisesti suunnitteluvaiheessa ei ole osattu
päättää, pohjustetaanko tässä nyt suurta finaalia vai alkuperäistä
Tähtien sotaa varten.
Toki elokuvassa on paljon hyvääkin, mutta suurin osa siitä on lähinnä melko itsestäänselvää fan serviceä. Darth Vader esiintyy elokuvassa vähän enemmän kuin odotin ja jokainen hetki oli luonnollisesti näkemisen arvoinen. Myös se, että jo edesmenneitä tai vanhentuneita näyttelijöitä herätettiin henkiin motion capture -menetelmällä oli ihan siisti juttu. Mutta siinäpä se oikeastaan on.
Elokuvassa parasta on oikeastaan se, ettei sen tarvitse perustella itseään osana Star Wars -saagaa Siinä missä Force Awakensin epäonnistuminen kouraisi syvältä, koska se joudutaan katsomaan ikuisesti osana suurta kertomusta, Rogue Onen voi ohittaa ihan tavallisena viihde-elokuvana. Se on elokuva, jota ei olisi tarvinnut tehdä ja jos siitä ei pidä, sen olemassaolon voi unohtaa yhtä helposti.
Ehkä käyn katsomassa elokuvan vielä uudestaan. Tällä hetkellä fiilis on vähän "meh".
Varsinainen arvostelu tulee myöhemmin.
Toki elokuvassa on paljon hyvääkin, mutta suurin osa siitä on lähinnä melko itsestäänselvää fan serviceä. Darth Vader esiintyy elokuvassa vähän enemmän kuin odotin ja jokainen hetki oli luonnollisesti näkemisen arvoinen. Myös se, että jo edesmenneitä tai vanhentuneita näyttelijöitä herätettiin henkiin motion capture -menetelmällä oli ihan siisti juttu. Mutta siinäpä se oikeastaan on.
Elokuvassa parasta on oikeastaan se, ettei sen tarvitse perustella itseään osana Star Wars -saagaa Siinä missä Force Awakensin epäonnistuminen kouraisi syvältä, koska se joudutaan katsomaan ikuisesti osana suurta kertomusta, Rogue Onen voi ohittaa ihan tavallisena viihde-elokuvana. Se on elokuva, jota ei olisi tarvinnut tehdä ja jos siitä ei pidä, sen olemassaolon voi unohtaa yhtä helposti.
Ehkä käyn katsomassa elokuvan vielä uudestaan. Tällä hetkellä fiilis on vähän "meh".
Varsinainen arvostelu tulee myöhemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Älä mainosta, älä spämmää. Muista, että mielipiteet ovat mielipiteitä ja asiat riitelevät, eivät ihmiset.