Deadpool 2 - kun yksi hyvä ei riitä

Deadpool 2
Ohjaaja: David Leitch
Pääosissa: Ryan Reynolds, Josh Brolin, Morena Baccarin, T.J. Miller, Zazie Beetz, Eddie Marsan
Ensi-ilta: 16.5.2018
Kesto: 1 t 59 min
Tähdet: 4/5

Vuonna 2016 ensi-iltansa saanut Deadpool oli kuin raikas tuulahdus pahimman supersankarielokuvabuumin keskelle ja tismalleen sitä, mitä itseääntoistava  lajityyppi tarvitsi. Näyttelijä Ryan Reynoldsin pitkäaikainen unelmaprojekti tehtiin pienellä budjetilla ja suurella riskillä, sillä kukaan Hollywoodissa ei ollut varma aikuisyleisölle suunnatun, hyvin erilaisen supersankarielokuvan menestyksestä.

Riski kannatti: Deadpool oli jättimäinen hitti ja keräsi budjettinsa moninkertaisena takaisin. Sekä yleisö ja kriitikot rakastivat elokuvan itsetietoista tyyliä ja teräväsanaista, neljättä seinää alati rikkovaa nimihahmoa. Oli vain ajan kysymys, milloin jatko-osa olisi tosi asia.
Kun pienen budjetin ja äärimmäisen luovan tekijätiimin yllätyshitille aletaan puuhata isomman budjetin jatko-osaa, ei tarvitse olla kummoinen pessimisti ounastellakseen, ettei lopputulos voi mitenkään olla yhtä hyvä. Kun supersankarielokuvien jatko-osilla on vielä ihan lähihistoriassa melkoinen joukko epäonnistuneita esimerkkejä, ei edes metatasolla liikkuvalle supersankarille voinut realistisesti odottaa kummoista onnistumista.

Välillä on virkistävää olla täysin väärässä. Deadpool 2 näyttää, että tekijöiden rakkaus aiheeseen on lopulta se, mikä merkitsee myös ison budjetin supersankarirymistelyjen kohdalla. Käsikirjoittajakolmikko Rhett Reese, Paul Wernick ja nyt myös krediitteihin asti nostettu Ryan Reynolds on päästänyt käsistään elokuvan, joka on ilman yllätysmomenttiakin on vähintään yhtä viihdyttävä ja hurmaava tapaus kuin edeltäjänsä.

Deadpool 2 hyötyy merkittävästi siitä, ettei sen tarvitse kertoa hahmonsa syntytarinaa, joka oli kiistatta edellisosan selkein kompastuskivi. Jatko-osa painaa sananmukaisesti kaasua ja vie hahmon aivan uusille vesille, esittelee joukon uusia hahmoja, syventää ja tarjoilee roppakaupalla uusia vitsejä sekä nautittavaa toimintaa. Edelliselokuvassa toimineet elementit ovat toki edelleen tallella ja elokuvan suola on edelleen nimihahmon hykerryttävän itseironisessa asenteessa, aikuisessa huumorissa ja kaiken kattavassa häpeilemättömyydessä.

Liki täydellisessä jatko-osassa näkyy kuitenkin lievästi myös studion ahneus. Koska kyseessä on supersankarielokuva, sen olemassaolo lienee tänä päivänä mahdotonta ilman tulevaisuudessa mahdollisesti siintävien spinoff-elokuvaprojektien pohjustamista. Niinpä myös Deadpool 2 käyttää turhan paljon aikaa ja energiää X-Force -supersankariryhmän kokoamiseen. Paha tästä on jättää kritisoimatta, kun elokuva tekee sen päähenkilönsä suulla myös itse.

Lopputulos on joka tapauksessa kuin metatason keskisormi kaikille jatko-osan onnistumista epäilleille. Elokuvan päätyttyä toivoo vain, että Deadpool 3 valmistuisi mahdollisimman pian.